Takaisin ylös

Kalatalousyhteisöt

Jäseninämme on yhteensä 233 kalatalousyhteisöä, lähinnä kalastusalueita, osakaskuntia ja kalastusyhdistyksiä.Osallistumme myös jäsenyhteisöjemme vuosikokouksiin ja tarjoamme niille kattavaa neuvontapalvelua erilaisissa kalatalouteen liittyvissä asioissa.

Osakaskunnat

Kalastusta koskeva lainsäädäntö muuttui vuoden 2001 alussa siten, että kalastuskunnat muuttuivat yhteisen vesialueen osakaskunniksi. Mikäli yhteisen vesialueen osakkaat olivat järjestäytyneet ennen lain voimaantuloa sekä yhteisaluelain mukaisena osakaskuntana että kalastuskuntana, lakkasivat yhteisaluelain mukaisen osakaskunnan säännöt olemasta voimassa ja osakaskuntaan jäivät voimaan kalastuskunnan säännöt siihen saakka, kunnes ne on muutettu uusitun yhteisaluelain säännösten mukaisiksi.

Yhteisen vesialueen osakkaat muodostavat osakaskunnan, joka päättää kalavesien käyttämisestä ja hoitamisesta. Se järjestää myös kalastuksen mm. myymällä kalastuslupia. Suurin osa vesialueistamme on yhteisomistuksissa. Yhteisaluelaissa säädetään, miten hallinto on järjestettävä.

Osakaskuntaan kuuluu jokainen, jolla on kauppakirjan sekä kiinteistörekisterin mukaan oikeus yhteisiin vesialueisiin. Kaikilla yhteisen vesialueen osakkailla on oikeus osallistua osakaskunnan kokouksiin ja vaikuttaa siellä tehtäviin kalavesien käyttöä ja hoitoa koskeviin päätöksiin.

Lisätietoa osakaskunnista ja niiden toiminnasta saat toimihenkilöiltämme tai vaikkapa seuraavasta linkistä: Osakaskunnat KKL 

Kalastusalueet

Kalastusalue on yhteistoimintaelin, joka edistää alueensa kalataloutta. Kyseessä on yleishyödyllinen yhteisö, joka muodostaa sellaisen kalataloudellisesti yhtenäisen alueen, jonka kalastusoloja järjestettäessä on tarkoituksenmukaista soveltaa yhtenäisiä toimenpiteitä. Tällä hetkellä kalastusalueita on maassamme n. 220. Kalastusalueen jäseniä ovat osakaskunnat, yksityisen vesialueen omistajat, virkistyskalastajien keskusjärjestöt ja alueella toimivat ammattikalastajien järjestöt. Vakinaisena asiantuntijana kokouksissa on kalatalouskeskuksen nimeämä edustaja. 

Kanta- ja Päijät-Hämeen kalastusalueista 11 on jäsenenä Hämeen Kalatalouskeskuksessa ja kuudella alueella toimihenkilömme on isännöitsijänä. Hämeen Kalatalouskeskuksen jäseninä ovat Etelä- ja Keski-Päijänteen, Hauhon, Heinolan, Hämeenlinnan, Kukkian, Lopen, Someron, Tammelan, Tarpianjoen, Vanajanselän ja Vehkajärven-Vesijaon kalastusalueet.

Kalastusalueet paitsi tekevät kalastusta koskevia sätelypäätöksiä, pyrkivät usein myös kehittämään kalastusjärjesetelyjä kaikkia osapuolia mahdollisimman hyvin palveleviksi. Moni kalastusalue onkin järjestänyt alueilleen yhtenäislupa-alueita, jotka yksinkertaistavat lupajärjestelmää ja helpottavat lupien hankkimista. Lisätietoja alueiden yhtenäisluvista saat sivustomme ylävalikosta avautuvalta Kalastusluvat-sivulta.

Yksi tärkeimmistä kalastusalueen tehtävistä on käyttö- ja hoitosuunnitelman laatiminen. käyttö- ja hoitosuunnitelma ohjaa kalavesien hoitoa alueellaan ja antaa suositukset kalastuksen järjestämiselle.

Pakollisten tahtäviensä lisäksi monet kalastusalueet toteuttavat erilaisia hankkeita. Hyvä esimerkki kalastusalueiden toteuttamista hankkeista ovat erilaiset vesistökunnostus- ja seurantahankkeet.

Lisätietoja kalastusalueista ja niiden toiminnasta saa toimihenkilöiltämme tai vaikkapa seuraavasta linkistä: Kalastusalueet KKL

Kalastusyhdistykset

Kalastusyhdistyksen perustaminen voi olla järkevää esimerkiksi silloin, kun vesistö on jaettu useampiin osakaskuntiin. Yhdistyksen perustaminen on helppo tapa yksinkertaistaa hallintoa ja yhtenäistää vesistönhoitoa. Käytännössä yhdistys vuokraa koko vesialueen kalastus- ja hallintaoikeuden osakunnilta. Tällöin voidaan yhden hallinnon kautta järjestää vesistönhoito, kuten istutukset ja kunnostustoimet.